Paavi yleisaudienssissa: Jeesus ei paennut Öljymäellä, vaan astui rohkeasti esiin
Juho Sankamo
Evankelista Johannes ei esitä meille pelokasta Jeesusta, joka pakenee tai kätkeytyy, paavi Leo opetti. Päinvastoin, Johanneksen evankeliumissa Jeesus astuu esiin, kun sotilaat saapuvat Öljymäelle etsimään häntä. Hän kysyy: “Ketä te etsitte?” (Joh. 18:4.)
Paavi Leo korostaa, että Jeesus on vapaa mies, joka astuu esiin ja ottaa itse puheenvuoron. Hän kohtaa rohkeasti sen hetken, jolloin voi tulla näkyväksi suurin rakkaus. “Jeesusta ei vangita: hän antautuu vangittavaksi. Hän ei ole pidätyksen uhri, vaan lahjan antaja. Tässä eleessä ruumiillistuu toivomme pelastuksesta: tieto siitä, että jopa pimeimpänä hetkenä ihminen voi olla vapaa rakastamaan loppuun asti”, paavi opetti. Paavi korosti, että Jeesus antoi itsensä rakkaudesta, rakkaudesta, joka oli niin kypsä, että se ei pelännyt hylkäämistä.
Sotilaat kaatuvat Jeesuksen vastauksen edessä
Evankelista Johannes kertoo, että sotilaat kaatuivat maahan, kun Jeesus vastasi heille: “Minä se olen”. Paavi huomautti, että tämä Jeesuksen salaperäinen vastaus - minä olen - viittaa Raamatussa Jumalan nimeen. “Jeesus paljastaa, että Jumalan läsnäolo tulee näkyväksi juuri siellä, missä ihminen kohtaa epäoikeudenmukaisuuden, pelon ja yksinäisyyden. Juuri siellä todellinen valo on valmis loistamaan pelkäämättä pimeyden voimaa”, paavi julisti.
Tuolla yön pimeydessä, kun kaikki näyttää sortuvan, Jeesus osoittaa, että kristillinen toivo ei ole pakoa, vaan valintaa. Paavi jatkoi, että tämä asenne on syvän rukouksen hedelmä.
Jeesus ei huolehdi omasta pelastuksestaan vaan ystävistään
Vangitsemisen hetkellä Jeesus ei huolehdi omasta pelastuksestaan, vaan hän pyytää sotilaita päästämään hänen seuraajansa vapaiksi. (Joh. 18:8.) Jeesus huolehtii muista, ei itsestään. Tässäkin näkyy Jeesuksen valtava rakkaus, paavi Leo XIV opetti.
Paavi muistutti maahan putoavasta nisunjyvästä, joka kuolee. Kuollessaan se saa aikaan suurta hedelmää. Samoin elämässämme, kun luovumme jostain arvokkaasta rakkauden tähden, se voi johtaa suureen hedelmällisyyteen, suuriin lahjoihin. Paavi Leo muistutti kuulijoitaan, että “vain se, mikä annetaan, puhkeaa kukkaan; vain se rakkaus, josta tulee lahja, voi palauttaa luottamuksen silloinkin, kun kaikki näyttää menetetyltä.”
Alaston nuori mies pakenee
Puheensa lopussa paavi Leo huomautti, että Markuksen evankeliumissa mainitaan arvoituksellinen nuori mies, joka pakeni tuossa pidätyksen hetkenä alastomana (Mark. 14:51). Paavi pohti, että tuo nuori mies kuvaa hetkiä, jolloin meidät yllätetään ja riisutaan varmuudestamme. Tuolloin tunnemme suurta kiusausta hylätä evankeliumin tie, koska rakkaus tuntuu mahdottoman vaikealta. Kuitenkin, evankeliumin lopussa, tuo nuori mies juoksee julistamaan naisille ylösnousemusta. “Ei enää alastomana, vaan pukeutuneena valkoiseen viittaan.”
Paavi Leo painotti, että tässä on meidän uskomme toivo. Jumala antaa meille anteeksi ja hän palauttaa tahtomme seurata häntä. Paavi myös korosti, että “elämässä ei ole tarpeen hallita kaikkea. Riittää, että valitsee joka päivä rakastaa vapaasti.”
Lopettakaa Pyhän maan konflikti
Opetuspuheensa jälkeen paavi Leo XIV otti kantaa Pyhän maan konfliktiin. Hän vetosi voimakkaasti sodan osapuolille ja kansainväliselle yhteisölle: lopettakaa Pyhän maan konflikti, joka on aiheuttanut niin paljon kauhua, tuhoa ja kuolemaa. Paavi totesi liittyvänsä Jerusalemin kreikkalais-ortodoksisen ja latinalaisen patriarkan yhteiseen julkilausumaan, jossa he pyytävät osapuolia lopettamaan väkivallan kierteen, lopettamaan sodan ja asettamaan ihmiset ja yhteisen hyvän etusijalle.