Paavi Leo XIV Pyh?n Pietarin ja Paavalin juhlap?iv?n?: kirkollinen yhteys ja el?v? usko
Juho Sankamo
Hengen yhteys ei mitätöi erilaisia taustojamme
Saarnassaan paavi Leo huomautti, että Pietarilla ja Paavalilla on paljon opetettavaa meille, jotka olemme nyt pyhiinvaelluksella. Paavi korosti kahta aspektia: kirkollista kommuuniota ja uskon elävyyttä. Pietari ja Paavali olivat monessa mielessä samanlaisia. He jakoivat saman kohtalon, marttyyrikuoleman, joka yhdisti heidät varmasti Kristukseen, saarnasi paavi Leo XIV.
Pietarin ja Paavalin yhteys yhdessä uskontunnuksessa oli pitkän vaelluksen lopputulema. Molemmat ottivat uskon vastaan, ja molemmat elivät oman apostolaattinsa omalla erityisellä tavallaan, paavi Leo opetti. “Heidän veljeytensä Hengessä ei mitätöinnyt heidän erilaisia taustojaan”, paavi huomautti, ja muistutti, että Pietari oli taustoiltaan kalamies, kun taas Paavali oli saanut fariseuksen koulutuksen. Pietari oli jättänyt kaiken samantien ja seurannut Herraa. Paavali oli alussa taistellut seurakuntaa vastaan ja vainonnut kristittyjä. Tämän jälkeen hänellä oli elämänmullistava kohtaaminen ylösnousseen Kristuksen kanssa. Pietari julisti pääasiassa juutalaisille, kun taas Paavali julisti evankeliumia pakanoille.
“Hedelmällistä harmoniaa erilaisuudessa”
Paavi Leo muistutti, että Paavali kritisoi Pietaria siitä, kuinka tulisi suhtautua pakanoihin, joista oli tullut kristittyjä. Paavi lainasi Paavalin kirjettä galatalaisille: “Kun Keefas sitten tuli Antiokiaan, nousin vastustamaan häntä julkisesti, koska hän oli menetellyt väärin.” (Gal. 2:11.) Myöhemmin Jerusalemin kokouksessa nämä kaksi apostolia väittelivät vielä tästä aiheesta: kuinka suhtautua pakanoihin, jotka kääntyvät Kristuksen puoleen. (vrt. Ap. t. 15.)
Paavi Leo saarnasi, että kommuunio, johon Herra meitä kutsuu, ei eliminoi meidän vapauttamme. Nämä suuret apostolit kulkivat eri teitä, heillä oli erilaisia ajatuksia ja ajoittain he väittelivät keskenään “evankeelisella suoruudella”. Tämä ei kuitenkaan estänyt heitä elämästä apostolisessa yhteisymmärryksessä, concordia apostolorum, joka on elämän yhteyttä Hengessä ja “hedelmällistä harmoniaa erilaisuudessa”.
Pietari ja Paavali opettavat meitä kirkollisesta yhteydestä
Paavi Leo saarnasi, että Pietari ja Paavali opettavat meille paljon kirkollisen yhteyden luonteesta. Siihen kuuluu ykseys moninaisuudessa, niin että eri karismat, jotka yhdistyvät yhteen uskoon, voivat edistää evankeliumin julistamista. Meitä kutsutaan kulkemaan tällä tiellä, seuraten Pietarin ja Paavalin esimerkkiä.
Koko kirkko tarvitsee sellaista hengellistä veljeyttä, josta Pietari ja Paavali todistavat, paavi saarnasi. Meidän keskinäiset erilaisuutemme voivat auttaa meitä kasvamaan veljeydessä, yhteydessä ja sovituksessa. Näin kaikki me, joilla on keskenään erilaiset taustat, voimme silti kulkea yhdessä rinnakkain, paavi Leo korosti.
Usko on elävää
Paavi Leo XIV saarnasi, että Pietari ja Paavali haastavat meitä ajattelemaan uskon elävyyttä. On aina riskinä, että uskonelämä rutinoituu, eikä se enää uudistu, eikä se enää vastaa uusiin haasteisiin.
Noiden kahden apostolin avoimuus muutokselle, uusille kohtaamisille ja tilanteille heidän yhteisöjensä elämässä, toimivat meille esimerkkinä, paavi opetti. Pietari ja Paavali olivat valmiita harkitsemaan uusia tapoja evankeliointiin, kun yhteisö kohtasi muuttuvia tilanteita ja haasteita.
Kuka minä olen teille?
Paavi Leo nosti esiin Jeesuksen kysymyksen opetuslapsilleen. “Kuka minä teidän mielestänne olen?” (Matt. 16:15.) Tänään Jeesus esittää meille tuon kysymyksen, ja hän haastaa meitä katsomaan, onko meillä tuota uskon elävyyttä, ja onko meillä edelleen palava suhde Herramme kanssa.
Paavi Leo viittasi paavi Franciscukseen, ja totesi, että meidän pitää varoa, että meidän identiteettimme kristittyinä ei muutu “menneisyyden reliikiksi”. Uskomme ja suhteemme Jeesukseen pitää olla elävää joka päivä. Paavi korosti, että meillä tulee olla kirkollinen yhteys, kommuunio, ja elävä suhde Kristukseen.